Veden korkeuden ennallistaminen

Kaartjärven vedenpinnan alenemiseen on kiinnitetty huomiota jo ainakin 1980-luvulla. Nykyiseen hankkeeseen liittyvä järven tilanteen selvitys toteutettiin vuoden 2014 aikana, ja Kaartjärven vedenpinnan nostamisen esiselvitys valmistui 30.1.2015. Kaartjoen kartoitus toteutettiin vuosien 2015-2016 aikana, ja se valmistui 31.8.2016.

Insinööritoimisto Tapio Meisalmen selvitysten mukaan Kaartjärven vedenkorkeudet ovat nykyisin 20-25 cm alemmat kuin 1940-luvulla. Lisäksi havaittiin, että Kaartjoen uoma oli perattu ja oikaistu 1950-luvulla. Vaikutus vedenkorkeuksiin on tapahtunut viiveellä, todennäköisesti joen pehmeän pohjan kulumisen myötä.

Hämeen ELY-keskus ei löytänyt joen oikaisusta päätöstä tai dokumentteja, joten toimenpide oli tehty ilman lupaa, laittomasti. Suojeluyhdistys pyysi Hämeen ELY-keskukselta lausuntoa vedenkorkeuden palauttamisesta lailliseen tilaan. ELY-keskus totesi, että vedenkorkeuksien ennallistaminen katsotaan vedenkorkeuden nostohankkeeksi ja sille on haettava lupa vesilain mukaisesti.

Hakemus Kaartjärven vedenkorkeuden nostamisesta jätettiin AVI:in 14.12.2017. Siihen pyydettiin täydennyksiä, joista osa voitiin toimittaa vasta kesäaikana. Hakemukseen esitettiin myös lukuisia huomautuksia, joihin jouduttiin hankkimaan lisäselvityksiä.

AVI myönsi luvan 6.9.2019. Lupapäätöksen mukaan Kaartjärven keskivedenkorkeutta voidaan nostaa 18 cm ja alivedenkorkeutta 32 cm. Ylivedenkorkeudet eivät muutu. Muutos toteutetaan rakentamalla Kaartjoen luusuaan matala pohjapato.

Päätöksestä tehtiin viisi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi ne vihdoin 23.2.2023. Tämän jälkeen haettiin vielä valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti olla myöntämättä valitusoikeutta 21.11.2023. Tällöin siis AVI:n päätös vuodelta 2019 tuli lainvoimaiseksi.

Padon rakentamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja perustetut käyttöoikeudet raukeavat.

Suunnittelukustannukset vuosina 2014-2018 18 775 euroa

Lisäselvitykset vuonna 2019 3 500

AVI:n käsittelymaksu vuonna 2019 17 360

Yhteensä 39 635 euroa

ELY-keskukselta on saatu avustuksia yhteensä 14 820 euroa ja Vanajavesikeskukselta 3000 euroa. Kaartjärven suojeluyhdistys on siis omista varoistaan maksanut tähän mennessä 21 815 euroa, josta osan

pankkilainalla.

Salonkylän osakaskunta on luvannut hankkeen kustannuksiin 1000 euroa ja Vojakkalan osakaskunta yhteensä 4000 euroa. Näitä summia ei ole vielä käytetty.

Padon rakentamiskustannuksiin ja maanomistajien korvauksiin oli ELY-keskus jo myöntänyt 10 000 euroa, mutta avustus vanheni pitkittyneen hallinto-oikeuskäsittelyn aikana.

Hämeen ELY-keskukselta on anottu uudestaan avustusta padon rakentamiseen, mutta avustusten painopistealue on muuttunut Kaartjärven kannalta epäedulliseen suuntaan, joten rahan saaminen ei ole varmaa. Suojeluyhdistys on hakenut avustusta myös Vanajavesikeskukselta. Selvitämme myös mahdollisuudet saada avustusta EMO ry:ltä.

Kunta myönsi avustusta AVI:n käsittelymaksuun, mutta perui myöhemmin päätöksensä oikaisuvaatimuksen johdosta, joka perustui siihen, ettei myönteistä päätöstä vielä ollut.

Suojeluyhdistys on sitoutunut huolehtimaan padon rakentamisesta ja sen vaikutusten seurannasta AVI:n päätöksen mukaisesti. Yhdistyksen hallitus on muodostanut rakennustoimikunnan, johon myös osakaskunnat ovat nimenneet edustajansa.

Tavoitteena on padon rakentaminen syksyllä 2024 ja toteuttaa se vähän veden aikaan, kuten päätös edellyttää. Rakennusaikana on seurattava veden laatua. Järven vedenkorkeuksia ja joen virtaamia on seurattava viiden vuoden ajan. Mikäli pato ei toimi suunnitellusti, sitä on muutettava ELY-keskuksen

ohjeiden mukaisesti.

Pidemmästä seurannasta ei ole määräyksiä, mutta seurannan tarve selvinnee määrätyn viiden vuoden seuranta-ajan kuluessa. Suunniteltu teräsponttipato on rakenteena erittäin kestävä. Asiasta voinee saada tietoa lähiseudun patorakenteista huolehtivilta tahoilta.

Suojeluyhdistys tiedottaa kesällä patoasiasta oman vuosikokouksensa yhteydessä. Tarkoitus on kutsua paikalle järven ranta-asukkaita ja muitaasiasta kiinnostuneita mahdollisimman kattavasti.

Padon rakentamisen kannalta suurin haaste on rahoituksen hankkiminen.